Almaz

Almaz (Алмаз "Timantti") avaruusohjelma oli sarja sotilasavaruusasemia, jotka Neuvostoliitto laukaisi avaruuteen käyttäen Saljut-ohjelmaa peitteenä. Kolme Almaz-asemaa laukaistiin: Saljut 2, Saljut 3 ja Saljut 5. Saljut 2:n laukaisu epäonnistui pian maan kiertoradan saavuttamisen jälkeen, mutta sekä Saljut 3 että 5 suorittivat onnistuneesti miehitettyjä testejä. Saljut 5:n jälkeen Neuvostoliiton sotilasjohto katsoi, ettei aseman ylläpitoon kuluva aika ole suhteessa saatuihin hyötyihin.

Almazia ajoi Vladimir Tšelomei vastineeksi USAFin MOL-projektille (Manned Orbiting Laboratory). Alkuperäisessä suunnitelmassa Almaz ja MOL olivat hyvin samankaltaisia ja asema olisi laukaistu Proton-kantoraketilla kahden hengen miehistöllä, jotka olisivat palanneet laskeutumisaluksella kuukauden sotilasoperaatioiden jälkeen. Sojuz-ohjelman viivästymisen vuoksi Almazin tehtäviin otettiin myös sotilassatelliittien torjunta. Kiertoradalla Almazia huollettiin TKS-moduulilla, joka myös laukaistiin Proton-kantoraketilla.

Tiedustelulaitteiston lisäksi Almazissa oli 23 mm Nudelmann-Rihter lentokoneisiin tarkoitettu konetykki (joissakin lähteissä Nudelman-Rihter NR-30 30 mm tykki). Saljut 3 -asemalta suoritettiin onnistunut testiammunta maalina olleeseen satelliittiin.

Miehitetyn Almaz-ohjelman lakkauttamisen jälkeen ylijääneet asemien rungot käytettiin kymmenen vuotta myöhemmin miehittämättöminä tutkasatelliitteina. TKS-moduuli oli pohjana Mir-avaruusaseman moduuleille ja ISS-avaruusaseman komponenteille.